perjantai 30. marraskuuta 2012

Mossen uusi takki

Taas tuli talvi. Toki lunta ei seinäjoella ole juurikaan satanut, mutta ilma kylmeni kymmeneen pakkasasteeseen. Tuli kiire ommella Mosselle uusi takki. Edellisen kanssahan käytiin niin että kun takki oli valmis, oli se jo pieni. Villapaidatkin näyttää nykyään lähinnä villaliiveiltä. Onneksi kankaat löytyi valmiina kaapista joten ei muuta kun hommiin!

Tämä takki on nyt sitten sopiva. Hetken. Ensi viikolla teen varmaan taas uuden. Mutta saanpas taas muokata kaavaa entistä paremmaksi. Tässä takissa etuosa istuu paremmin kuin edellisessä, mutta takaosassa on vielä parantamisen varaa. Edellisessä takissa ei ollut myöskään heijastimia, tässä on. Ja tämä on pirteämmän värinen pienelle pojalle, edellinen kun oli musta. Edellinen ei ollut myöskään kovin lämmin, uudessa on vuodena paksua fleeceä ja edelliseen unohtui tehdä aukko taluttimelle. Tämä on nyt siis kaikin puolin parempi.

Mosse nyt vaan ei ollut kovin kuvauksellisella tuulella...





maanantai 26. marraskuuta 2012

Tilannekatsaus

Viime torstaina haettiin Naftalle uudet ruuat. Royal Canin Low Purine-nappulaa ja Hill'sin U/d purkkiruokaa. Vähän mietitytti miten Nafta suhtautuu uuteen ruokaan mutta hyvin se sille maistui. Ainakin hetken. Eilen se päätti ettei maistu enää ja lauantainakin söi jo vähän huonommin, tänään ei ollenkaan. Ja enkä kyllä ihmettele. Ruoka haiseekin ihan kummalliselle, kalanruuan ja viljasiilon sekoitukselle. Nappuloissa ei ole ollenkaan lihaa ja purkkiruuassa ei ole ollenkaan kerrottu paljonko lihaa on tai mitä lihaa. En usko että paljon, sillä ensiksi on mainittu vilja, rasvat, öljyt, muna, munavalmisteet ja sitten liha ja eläinperäiset tuotteet, mitä sitten lienevätkin. No lupasin lääkärille että kuukausi nyt syödään näitä vaikka väkisin ja vain tätä, mutta loppuelämän kestävään kuuriin en suostu.

Netissä on paljon tietoa raakaruokinnan ja virtsakivien yhteensovittamisesta. Monet ovat sitä mieltä, että raakaruokinnalla olisi hyviä vaikutuksia. Kyllä se munkin mielestä oudolta tuntuu, että lääkäri sanoo erikoisruuan auttavan vain jos koira ei saa mitään muuta. Tai auttavan ainakin parhaiten. Jos nappulassa on riisiä, niin miksei voisi antaa riisiä riisinä, miksi se pitää olla puristettu kuivaksi nappulaksi lukuisten lisäaineiden kanssa?

Virtsakiviä kun on monenlaisia, on vaikea suunnitella Naftalle ruokavaliota kun ei tiedä mitä kiviä sillä on. Toiset syntyvät happamassa pissassa ja toiset emäksisessä. Naftan pissan ph oli 6.2 eli normaali, siitäkään ei voi siis päätellä mitään. Mutta lääkäri epäili todennäköisimmiksi joko uraatti- tai kystiinikiviä, joten niistä olen haalinut tietoa eniten. Molemmissa tapauksissa puriini on se aine jota ainakin tulisi välttää. Sen kertoo tuo nappulakin. Netissä on hyvä taulukko, josta näkee eri ruoka-aineiden puriini-pitoisuudet, taulukko on täällä.

Muuten Nafta on voinut hyvin, eikä tunnu ollenkaan olevan kipeä. Pissassa ei ole näkynyt verta ja antibiootit on nielty mukisematta. Nafta on ollut myös hyvin pirteä. Niinkuin on veljensä Mossekin..

Mosse on kasvanut ihan silmissä. Ensimmäiset villapaidat on jo pieniä ja viimeviikolla tehty takki pieni myös.
Uutta siis saisi kovaa kyytiä ommella. Mosse on oppinut ja nähnyt paljon. Se on käynyt moooonta kertaa rautatieasemalla ja menee siellä kuin ammattilainen. Lentokentällä se pääsi käymään viimeviikolla ja kylässä monessa paikassa. Meillä on myös käynyt paljon vieraita. Se on niin onnessaan kaikesta ettei meinaa pystyssä pysyä. Metsään ollaan tutustuttu muutaman kerran. Siellä se katseli hetken mitä Nafta tekee ja sitten teki perässä, eli juoksi ja hyppeli ja kantoi keppejä. Tänään oltiin isolla laumalla kentällä reuhaamassa. Koiria oli yhteensä kuusi. Naftan ja Mossen lisäksi Hosuli, Viivi, Tyyne ja Lady. Mosse ei jännittänyt ollenkaan, ei edes alussa. Heti haastamassa muita leikkiin. Ladyn kanssa painit vähän meinasi mennä rajuiksi mutta pienen huilaamisen jälkeen leikki sujui taas nätisti.

Mossella on nyt semmoinen vaihe (edelleen) että ihan kaikkea pitää purra. Kaikki asiat tehdään ensin hampailla. Uskoo toki kun kieltää, mutta innostuksissaan haukkaa aina jonkun nenästä tai huulesta palasen tai hiuksista, ja sitten  niitä hiuksia tulee kakkan mukana. Osaa se pussata toki hienostikkin, kun muistaa vaan. Mutta eihän noin pienellä voi kovin pitkä muisti olla.
Mosse syö ihanan hyvin. Ja juo (toisin kuin eräät joita saa lääkeruiskulla juottaa). Se syö melkein aina lautasen tyhjäksi ja usein vielä Naftan ruokaa vähän jälkiruuaksi. Sille kelpaa kaikki namut ja rapsutuksistakin on kovin innoissaan. Keskittymiskyky on vielä hyvin lyhyt ja malttiakin pitäisi harjoitella. Mutta kaikki ainakaan!

Loppuun kuvia eiliseltä metsälenkiltä!











maanantai 19. marraskuuta 2012

Lääkärireissu

Eilen oltiin Naftan ja Mossen kanssa pelaamassa palloa. Kun oltiin lähdössä kotiin päin, ihmettelin kun Nafta lorotti pissaansa kauan, siis KAUAN. No, kun päästiin kotiin pissasi Nafta olohuoneen tv-tason nurkkaan. Ajattelin heti että nyt se alkaa merkkailla Mossen hajuja, mutta ei. Pissa oli ihan veristä. Iltalenkillä pissat oli myös verisiä ja kun Nafta nosti jalkaa ei pissaa tullut kuin muutama tippa.

No tänä aamuna soitin heti eläinlääkärille ja onneksi saimme ajan samalle päivälle. Ensin tutkittiin pissanäyte, siinä oli verta ja siittiöitä ja pissa oli tosi vahvaa. Sitten Naftasta otettiin röntgenkuva, (tai oikeastaan kaksi, ensimmäisessä kuvassa kakka oli virtsarakon tiellä, joten käytiin sitten välissä kakkalla). Röntgenissä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Sitten oli ultran vuoro. Virtsarakossa näkyi virtsakiviä, jotka ovat ilmeisesti laatua uraatti tai kystiini. Ultrassa näkyi myös eturauhanen, joka oli suuri edelleen, vaikka kolme kuukautta sitten syötiin Ypozane-kuuri. Eli pallit lähtee ennemmin tai myöhemmin.

Virtsakiviä aletaan nyt hoitaa erikoisruualla. Tilattiin Naftalle Royal Canin Urinary Low purine-nappulaa ja jotain toista purkkiruokaa. Harmittaa tosi paljon palata nappuloihin, sillä Nafta on nyt paremmassa lihassa ja paremmassa karvassa kuin koskaan ennen.
Lisäksi Nafta sai antibioottikuurin, Synulox 200mg sekä kipulääkettä jota annetaan tarpeen mukaan.

Pissanäyte laitettiin nyt johonkin viljelyyn josta tulee tulokset keskiviikkona. Ja kontrollipissanäyte viedään sitten viikko antibioottikuurin loppumisen jälkeen.

Nyt pitäisi saada kuivakurkku juomaan vettä paljon. Kaikki ruuat lantrattava veteen ja pidettävä huoli että se juo. Jos ei juo, niin sitten pakkojuotetaan. Ei haittaisi ollenkaan jos tulisi lunta ja pian, sillä lunta Nafta syö niin paljon kuin sitä sille heittää. Vaan eipä ollut säätiedotuksessa lumihiutalettakaan.

Harmittaahan tämä. Jännittää miten Nafta suhtautuu uuteen ruokaansa, alkaako taas paastot ja laihtuuko poika ihan olemattomaksi, pitääkö ruokaa syöttää koko loppuelämä? Se ei kuulemma ole hyvä jos pitää, elinikä lyhenee, koska ruuassa on tiettyjä ravintoaineita vähemmän. Entä jos virtsakivet tukkii virtsaputken? Tai jos ne täytyy leikata? Entäs se kastrointi? Nafta on jo valmiiksi rauhallinen, tuleeko siitä aivan sohvaperuna? Turkkikin varmaan menee pilalle.

No turha se on kai piruja seinille maalata, olisihan sieltä voinut löytyä jotain paljon pahempaakin. Koira on hengissä eikä vaikuta kipeältä, se on pääasia.

Ylpeä saan olla koirastani, niin hienosti se käyttäytyi lääkärissä, vaikka siellä kului aikaa melkein kaksi tuntia. Se jaksoi odottaa odotushuoneessa ja antoi tutkia ja pysyi paikoillaan. Se ei piitannut muista potilaista, vaan oli tyyni ja rauhallinen. Ihana <3

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Sosiaalistamista

Mosse on äärettömän energinen pentu. Se ehtii joka paikkaan ja kokeilee kaikkea suuhunsa. Uskoo kyllä hyvin kun kielletään, mutta jotain sallittua on aina tarjottava tilalle, muuten hampaat iskee jo seuraavaan kohteeseen. Meillä onkin nyt joka pöydän ja hyllyn reunalla puruluita ja leluja, jotta kädenulottuvilla olisi aina jotain.

Mossen kanssa yritetään nyt panostaa sosiaalistamiseen vielä enemmän kuin Naftan kanssa sen ollessa pieni. Kuulemma ensimmäiset kuusi viikkoa uudessa kodissa ovat ne tärkeimmät, silloin pentu on oppivaisimmillaan. 
Mosse on tavannut jo paljon koiria ja ihmisiä, lapsia ja aikuisia sekä vanhuksia myös. Mosse on nähnyt myös paljon maailmaa mun takin sisältä. Se kun ei vielä jaksa pitkiä lenkkejä, niin päätin ommella sille pienen pussukan takin sisään, jottei se valuisi takin alta pois. Sieltä se katselee tarkkaavaisesti mitä Nafta tekee ja välillä nukkuu. Siellä on myös lämmin. Mossella on toki villaneule, mutta sen tulee silti nopeasti kylmä. Työn alla onkin Mosselle kunnon toppamantteli. Poika kasvaa kyllä sellaista vauhtia että tässä saa varmaan ommella joka viikko uuden!

Nafta on oiva apuri sosiaalistamisessa, sillä sen mielestä missään ei ole mitään outoa (paitsi röhisevissä lyhytkuonoisissa koirissa). Mosse tarkkailee selvästi Naftan suhtautumista asioihin ja toivottavasti imee jotain itseensä. Keskustassa ollaan kierrelty muutamia kertoja ja Mosse on tottunut hyvin jo autoihin, mopoihin, polkupyöriin, lastenvaunuihin ja rekkoihin ja linja-autoihin. Alkuun sitä pelotti skeittaavat nuoret, mutta niihinkin se jo tottui kun näki niitä toisen kerran. Rautatieasemalla pentu marssi kuin vanha tekijä. Kaikkia ihmisiä se olisi halunnut käydä moikkaamassa. Kuulutuksia se ei ottanut kuuleviin korviinsa eikä hissiinmenokaan pelottanut ollenkaan! Mosse on tosi reipas!

Tänään Mossella oli pentutreffit Tyynen ja Ladyn kanssa. Lady on tyynen sisko. Tytöt ovat Mossea jonkin verran suurempia, mutta minkä Mosse jää koossa jälkeen, sen se paikkaa kovalla äänellä, juuri niinkuin Naftakin.

Nafta on ollut edelleen pennun kanssa erittäin kärsivällinen ja ihana! 

Mosse sai tänään myös teipit korviinsa. Ovat alkaneet niin nousta ja taittua sivuille. Mutta toisin kuin Nafta aikoinaan, Mosse ei edes huomaa teippejä. Tuskin huomasi edes kun niitä laitettiin, niin tarkkana se söi jotain herkkupalaansa.







lauantai 10. marraskuuta 2012

Mosse

Tasan viikko sitten meille muutti pieni pumpulipallon näköinen otus joka sai nimekseen Mosse.



Kaikki on sujunut hyvin. Kotimatkan Mosse nukkui kuin tukki. Nafta suhtautui uuteen tulokkaaseen hyvin. Haisteli sen läpi ja oli hieman ihmeissään. Ensimmäisenä yönä Mosse nukkui semmoset yli kymmenen tunnin yöunet herättämättä meitä lainkaan.

Parin päivän jälkeen Nafta alkoi rentoutua ja sopeutua ajatukseen pennusta. Nyt pojat nukkuvat vierekkäin ja leikkivät yhdessä. Ja osaa Nafta pentua komentaakkin. Mosse kokeilee jatkuvasti Naftan rajoja, mutta nehän pitää! Eilen Nafta oli syömässä, kun Mosse päätti kokeilla onneaan ja kipitti Naftan kupille. Nafta murisi ja Mosse astui askeleen taakse ja heti perään takaisin, kysyäkseen "olikko ny varmasti tosissas". "Räyh" vastasi Nafta. Kyllä se oli tosissaan.

Mosse on erittäin leikkisä ja iloinen pentu. Ja rodustakaan ei voi millään erehtyä, niin paljon sillä on samoja tapoja kun Naftalla. Mosse ottaa jo sujuvasti huruja ulkona, petaa petinsä ennen kuin laittaa makuulle, kantaa ruuan kiposta matolle ja tamppaa etutassuilla herkkupalat kuoliaaksi ennen kuin syö ne. Ja pussaa. Paljon.

Pentu on kokenut viikon aikana paljon uusia ja ihmeellisiä asioita. Se on tavannut aikuisia, lapsia ja vanhuksia. Se on nähnyt pyöriä ja lastenvaunuja sekä skeittaavia lapsia. Mosse on käynyt eläinkaupassa ja rautatieasemalla sekä ollut hoidossa pienen hetken. Mosse on harjoitellut jo vähän yksinoloakin, Naftan kanssa se jää kotiin ihan mielellään. Mosse on tavannut myös Hosulin ja Tyynen. Tyyne on Mossea pari viikkoa vanhempi tiibetinterrieri. Koiriin pentu suhtautui melko arasti ja pelokkaasti, mutta kun sen annettiin edetä omassa tahdissaan, se rohkaisi mielensä. Tyynelle se jopa ärhenteli alkuun, mutta kai se on jotain pentujen nahistelua?

Tänään Tyyne tulee meille ja me mennään pentujen kanssa käymään ainakin rautatieasemalla katsomassa ihmisiä ja kerjäämässä rapsutuksia.

Naftaan olen ollut äärimmäisen tyytyväinen ja ylpeä siitä. Se on ollut pennun tulon jälkeen kuin enkeli, toiminut kuin ajatus.

Mosse on tosi oppivainen ja innokas oppimaan uutta. Se osaa jo istua, päästää irti ja se ymmärtää mitä "ei" ja "hyvä" tarkoittaa. Ja miltei kaikki pissat ja kakat se tekee jo ulos. Tästä meidän on hyvä jatkaa.